Aktiiviseuranta (AS – engl. active surveillance) tarkoittaa, että eturauhassyöpäpotilas, joka voitaisiin taudin levinneisyysaste, ikä ja yleiskunto huomioiden hoitaa parantavasti leikkauksella tai sädehoidolla, on sen sijaan tarkassa seurannassa. Jos seurannan aikana kehittyy merkkejä taudin etenemisestä, hoidetaan potilas tässä vaiheessa parantavasti.
Aktiiviseuranta (AS – engl. active surveillance) tarkoittaa, että eturauhassyöpäpotilas, joka voitaisiin taudin levinneisyysaste, ikä ja yleiskunto huomioiden hoitaa parantavasti leikkauksella tai sädehoidolla, on sen sijaan tarkassa seurannassa. Jos seurannan aikana kehittyy merkkejä taudin etenemisestä, hoidetaan potilas tässä vaiheessa parantavasti. Aktiiviseurannan tarkoituksena on pyrkiä hoitamaan ne potilaat, jotka hoitoa oikeasti tarvitsevat ja jotka siitä todennäköisimmin hyötyvät. Näin pystyttäisiin vähentämään ylihoitoa ja ylihoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia (seksuaalitoimintojen häiriöt, virtsavaivat, suolen toiminnan häiriöt).
Aktiiviseurannassa potilas on urologin tarkassa seurannassa tietyn tarkasti määritellyn ohjelman mukaisesti ja jos sen aikana ilmenee viitteitä taudin etenemisestä tai muuttumisesta huonoennusteisemmaksi, annetaan potilaalle parantava hoito (leikkaus tai sädehoito).
Tyypilliset aktiiviseurantaan vaadittavat kriteerit ovat:
- Syövän histologinen erilaistumisaste (”aggressiivisuus”) eli Gleasonin pistesumma on ≤ 6 tai ISUP (Grade Grouping) –luokituksessa GG1.
- PSA < 10µg/l
- Kyseessä on paikallinen syöpä (< T3)
- Transrektaalisessa kaikututkimuksessa otetuissa 10–12 koepalassa vain vähän syöpää (yleensä korkeintaan kahdessa neulanäytteessä). Koepalojen merkitys on oleellinen, ja ennen hoitopäätöstä tulee olla edustavat näytteet.
- Potilaan odotettavissa oleva elinikä on yli 10 vuotta.
Aktiiviseuranta perustuu säännöllisiin ja toistuviin kontrollitutkimuksiin, joita tehdään 6-12 kuukauden välein ottamalla PSA-koe ja tekemällä kliininen tutkimus. Uusintakoepalat otetaan vuoden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua. Jos tauti muuttuu kliinisesti merkitykselliseksi (yleisimpinä kriteereinä Gleasonin pistesumman suureneminen yli kuuden, syöpä yli kahdessa neulanäytteessä tai PSA:n nopea suurenemisnopeus (PSA:n kahdentumisaika < 3 vuotta)), potilaalle suositellaan radikaalihoitoa. Seurannalla ei vaikuta olevan merkittäviä elämänlaatuhaittoja lyhyellä aikavälillä, mutta osalle potilaista ajatus syövän pelkästä seurannasta on henkisesti liian raskasta.
Mikä on PSA?
PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.
Miten eturauhassyöpä oireilee?
Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.
Periytyykö eturauhassyöpä?
Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.
